Joka viikko vastaanotolleni istuu samanlaisessa tilanteessa oleva nainen.
Hän synnytti muutama kuukausi sitten. Joskus muutama vuosi sitten. Joskus yli kymmenen vuotta sitten. Hän on tehnyt kuntoutuksensa. Hän on aloittanut liikunnan uudelleen. Hän syö paremmin kuin ennen raskautta.
Ja hän kysyy aina saman kysymyksen:
”Miksi vatsani ei palaudu?”
Minua hämmästyttää se, että he tuntevat syyllisyyttä. Aivan kuin he eivät tekisi tarpeeksi. Aivan kuin se olisi heidän oma vikansa.
Se ei ole heidän vikansa. Ja 11 vuoden kokemuksen jälkeen haluan selittää asian, josta aivan liian harva puhuu.